Piipahdin paikallisilla opetusalan messuilla, Didacta- messuilla, Kölnissä helmikuun lopussa. Messujen pääteemana perinteisten oppimateriaaliesittelyjen ohella oli e-learning. Opiskelen verkkokurssilla sosiaalista mediaa ja sen käyttöä opetuksessa. Yksi kurssitehtäväni oli kirjoittaa kurssiblogiin, Saksan kuulumiset ja selvittää, mikä täällä on some-alalla IN. Tulipa luvattua suuria – ja ”myytyä talja ennen karhunkaatoa”. Some maailman ’keltanokalle’ – alaa juurikaan termiä enempää tuntevalle – messut olivat enemminkin helvetti kuin taivas.
Kun astuin ensimmäiseen halliin, mykistyin koneiden ja värkkien paljoutta! Kokemus oli häkellyttävä. En ymmärrä some-asioiden hienouksia suomenkielelläkään, joten saksankieliset esittelyt valuivat korvieni ohi kuin vesi hanhen selästä. Ensimmäisten ständien jälkeen olin pyörryksissä tiedon tulvata – ja vaihdoin osastoa! Nuoret miehet esittelivät alan uusimpia keksintöjä ja ohjelmistoja termein ja niin kauniin sanakääntein, että tyydyin vain nyökyttelemään. Eipä juuri kysyttävää tullut. Eihän sitä osaa tietä kysyä, kun ei edes tiedä minne on eksynyt.
Yleensä päädyimme keskustelemaan Suomen tilanteesta – täälläkin tunnustettiin Suomi edelläkävijöiden joukkoon some-maailmassa. Pisa-tutkimuksiin juutuimme – ja kysymys kuului, mikä mielestäni on ratkaisevin ero koulujärjestelmien välillä. Some-seikkailuni ei siis sujunut alkuperäisen suunnitelman mukaan.
Mieleenpainuvin – siis ainoa, jonka äärellä en ensimmäisestä klikkauksesta pudonnut kärryiltä – oli MatchWareMindview5 ajatuskartta ja projektin hallinta ohjelma, joka on oiva työkalu ’brainstormingiin’, töiden organisointiin ja omien ideoiden esittelyyn. Se pohjautuu Mindmapping-teoriaan ja esitteen mukaan lisää luovuutta, selkiinnyttää ajattelua ja kehittää muistia. Valittavana on valmiita pohjia, helppokäyttöisiä , yhdellä klikkauksella ihmeitä tekeviä toimintoja. Voit linkittää tekstiä, kuvia ja videoklippejä suoraan netistä.
Tekemänsä miellekartan voi muokata word-tiedostoksi, PowerPoint-esitykseksi. Yhdellä kilikkauksella sinulla on valmis esitelmä, lopputyö tai kirjoitelma. Voit esitellä tuotostasi aikajanana, puumallina tai otsikoina. Saat sisällysluettelon valmiina, tarvittavat lähdemerkinnät automaattisesti. Lähdemerkintöjen oikeellisuus ja merkintä olivat pääargumenttejä esittelyssä, ne ovat päivän kuuma puheenaihe täällä Saksassa. Ovathan sekä puolustusministeri että opetusministeri joutuneet eroamaan siksi, että heidän väitöskirjansa ovat osoittautuneet plagiaatioksi.
Käteen jäi siis hyvin vähän kerrottavaa – enkä osaakaan sanoa, mikä on IN. Maa on laaja ja jaettu osavaltioihin, jotka ovat kovin erilaisissa asemissa väestöpohjansa ja taloudellisen tilansa vuoksi. Se mikä eteläisessä, rikkaassa Baijerissa on itsestään selvää, on täällä köyhemmässä teollisuusalue Nordrhein Westfalenissa unelmaa. Kun Baijerissa oppilaille jaetaan läppäreitä ja I-padeja, täällä NRW:ssä kirjoitetaan vielä mustekynällä. Joskus kouluissa on pulaa jopa liiduista. Tasan eivät käy onnenlahjat. Täälläkään.
Oppimateriaali osastolla kierrellessä käteen tarttui kirja, joka tarjosi 66 käytännön ideaa digitaalisen median hyödyntämiseen opetuksessa. Sina Müllerin ja Yasmin Serthin ”Mit digitalen Medien den Schultag optimieren” www.verlagruhr.de/shop/dynvadr/shop/showproddtl.php?item=1807 ei tarjonnut juuri mitään uutta tai mullistavaa. Kirja on suunnattu vasta-alkajille ja lähtee liikkeelle sähköpostin käytössä kodin ja koulun yhteistyössä. Alkuosa esittelee mahdollisuuksia, joilla opettaja voi organisoida ja helpottaa omaa niin yhteydenpito, suunnittelu kuin arviointi tehtäviään. Opetuksen valmistelu, läpivieminen ja jälkityöskentely saavat oman lukunsa. Siinä esitellään mm.interaktiivisten tehtävien laatimista, koulun/luokan omien kotisivujen tekemistä. Myös MP-soittimien, smartboardin, twitterin ja iphonen hyödyntämistä opetuskäytössä sivuttiin.
Oppilaiden aktivointiin, innostamiseen ja omaehtoiseen työskentelyyn tarjottiin esimerkeiksi mm. virtuaalista ystävyyskoulutoimintaa, eTwinning www.etwinning.de , oman äänikirjan tekeminen, digitaalisen posterin tekeminen www.glogster.com , virikkeitä taiteen tekemiseen www.sixdots.de sekä sarjakuvien suunnittelemiseen. Mielenkiintoisin itselleni oli www.leo.org online-sanakirja , joka ensi silmäyksellä näytti oivalta avulta vieraan kielen opppimiseen, erityisesti sanaston opetteluun.
Tein havainnon : messujen e-learning ja tekniikka osastoilla oli pääasiassa miehiä esittelemässä tarjontaa. Kirja- ja oppimateriaali osastoilla pääasiassa naisia. Käteeni tarttuneen Käsi- /oppikirjan kirjoittajat olivat naisia. Skasan kielen teitittely kulttuuri aiheuttaa haasteita kirjoittajille, kun puhuttelumuoto ’te’ yksikössä on erilainen mies-/naispuolista lukijaa puhuteltaessa. Käsikirjan tekijät selittivät alkusanoissa, että luettavuuden ja selkeyden kannalta he ovat valinneet yhden puhuttelun muodon kirjan ohjeistuksiin ja se oli teitittely maskuliinimuodossa. Enemmistön lukijakunnasta oletettiin siis olevan miespuolisia. Googletin wikipediassa hakusanalla ’social media’ ja vertasin miten saksaksi ja suomeksi kirjoitetut tekstit erovat toisistaan. Saksassa lähestytään somea painotetummin yhteiskunnallisen ja talouselämän näkökulmasta kuin Suomessa. Suomessa yhteisöllisyys painottuu mielestäni enemmän. Samainen lähde vahvisti myös havaintoni some-maailman miesvoittoisuudesta toteamalla, että alalla vallitsee ”männliche Dominanz”.
Totesin somen käytön, kuten muidenkin opetuksellisten suuntausten ja asioiden, olevan vahvasti sidoksissa vallitsevan yhteiskunnan rakenteeseen, perinteeseen, arvoihin sekä opetuskulttuuriin ja –traditioon. Suomalainen some-kehitys kulkee omaa polkuaan,saksalainen omaansa. Ne eivät ole ristiriidassa keskenään, ei voi sanoa kumpi on parempi , ne ovat kuitenkin erilaisia. Some palvelee ympäröivää ja olemassa olevaa yhteiskuntaa parhaalla mahdollisella tavalla, yhteiskunnan ehdoilla.
Jos haluat lukea somesta ja oppimisesta tässä linkki kurssiblogiimme :
http://opesome2013.blogspot.fi/